SYT-kassan toivomia lakimuutoksia vihdoin voimaan 2013 alussa
Työttömyysturvalakiin sekä lakiin julkisista työvoimapalveluista tuli muutoksia 1.1.2013 alkaen. Lakimuutoksilla parannetaan yrittäjän mahdollisuuksia päästä työttömyysturvan piiriin. Useat muutokset ovat olleet SYT-kassan toiveina jo pitkään, joten niin kassan kuin Suomen Yrittäjien sinnikäs työ yrittäjän työttömyysturvaetuuksien kehittämisessä on tuottanut tulosta.Yrittäjän työttömyysturvaa koskevat muutokset liittyvät hallituksen ohjelman tavoitteisiin selkeyttää liiketoiminnan keskeytysmahdollisuutta ja poistaa yrittäjien ja palkansaajien sosiaaliturvan perusteettomia eroja.
KESKEISIMMÄT LAKIMUUTOKSET:
1.Yritystoiminnan muuttuminen sivutoimiseksi
Yritystoiminnan voi osoittaa muuttuneen sivutoimiseksi, kun henkilö on tehnyt vähintään 8 kuukautta yritystoimintaan liittymätöntä kokoaikatyötä. Aiemmin edellytettiin 10 kuukautta muuta työskentelyä. Entisestä poiketen työssäoloksi hyväksytään jatkossa myös esimerkiksi työssäoloehtoon luettava osa-aikatyö.
2. Yritystoiminnan aloittaminen
Yritystoiminnan aloittamisaikaa on täsmennetty, ja ellei muuhun arvioon ole aihetta, niin yritystoiminta katsotaan aloitetuksi, kun yritys on:
- aloittanut varsinaisen tuotannollisen tai taloudellisen toiminnan
- merkitty alv-rekisteriin
- merkitty ennakkoperintärekisteriin
- merkitty työnantajarekisteriin
- Mikäli Yrityksen aloittamiseen liittyy ennen rekisterimerkintöjä poikkeuksellisen työllistäviä toimia esim. markkinoinnin osalta, niin yritystoiminta voidaan katsoa aloitetuksi jo ennen rekisterimerkintöjä
3. Yrityksessä työskentelyn päättyminen
- Varsinaisen yrityksessä työllistymisen voidaan katsoa päättyneen, mikäli yrittäjän työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti. Edellyttää, että yrittäjä on saanut sairauspäivärahaa enimmäisajan 300 päivää ja hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on joko vireillä tai hylätty
- Palkansaajaan rinnastettavan yrittäjän määritelmää on muutettu. Palkansaajaan rinnastettavaksi yrittäjä katsotaan silloin, kun hän tekee toimeksiantoja, eli toiminta ei kohdistu suureen yleisöön. Toimeksiantajia voi olla useita, työsuoritus tehdään pääsääntöisesti itse, mutta toimintaa varten yrittäjällä ei saa olla omasta asunnostaan erillisiä toimitiloja. Aiemmin toimeksiantajia sai olla vain yksi.
- Sääolosuhteista johtuvan kausiluontoisen yritystoiminnan määritelmää laajennetaan niin, että yritystoiminta voidaan katsoa kausiluontoiseksi, mikäli sitä voidaan sääoloista johtuen harjoittaa pääsääntöisesti enintään 6 kuukautta vuodessa. Yritystoiminnasta saaduilla tuloilla ei enää ole vaikutusta arvioinnissa niin kuin aikaisemmin.
4. Yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn päättyminen
Yrittäjän perheenjäsenen (= samassa taloudessa asuva puoliso, lapsi tai vanhempi) työskentelyn päättymisen yrityksessä voi osoittaa:
- kun työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti tai kyseessä on kausiluonteinen yritystoiminta
- kun perheenjäsen on työllistynyt päätoimisesti enintään 6 kuukauden ajan 2 vuoden tarkastelujakson aikana (=satunnainen työskentely)
- kun työllistyminen on johtunut siitä, että työllistymistä edistäviin palveluihin tai omaehtoisiin opintoihin liittyvä harjoittelu on järjestetty perheenjäsenen yrityksessä
- kun tuotantosuunta on lopetettu
- kun perheenjäsenen on lomautettu.
Vuoden 2013 alusta lukien yrityksessä työskentelevä perheenjäsen voidaan lomauttaa kokoaikaisesti (vähintään yksi kokonainen kalenteriviikko, ei osapäivä- tai osaviikkolomautusmahdollisuutta), mikäli yrityksessä on lomautettu tai irtisanottu tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla myös vähintään yksi ulkopuolinen työntekijä vuoden tarkastelujakson aikana. Lomauttaminen edellyttää myös, että perheenjäsenellä ei ole eikä ole kahden edellisen vuoden aikana ollut vähintään 15 prosentin omistusta/määräysvaltaa yrityksestä ja että hän on työntekijän eläkelain TyEL:n mukaan vakuutettu
- kun työnteko ja palkanmaksu yrityksessä keskeytyy työpaikkaa kohdanneen tulipalon tai poikkeuksellisen luonnontapahtuman vuoksi ja samalla vähintään yhden muun perheen ulkopuolisen työntekijän työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet
- kun yritystoiminnan harjoittamisen edellytykset ovat pysyväisluontoisesti heikentyneet
Yrittäjän perheenjäsentä koskien on hyvä muistaa, että myös perheenjäsen on työttömyysturvalain mukaan yrittäjä, mikäli hän työllistyy perheyrityksessä ja tällöin hänen tulee olla yrittäjän työttömyyskassan jäsen, vaikka hän saa työstään tavallista työeläkelain mukaista palkkaa. Palkansaajakassasta hän voi saada päivärahaa vain, mikäli työ päättyy ensimmäisen 18 kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta/perheyrityksessä työllistymisen aloittamisesta.
5. Yritystoiminnan lopettaminen
Merkittävimmät muutokset tulevat yritystoiminnan lopettamiseen. Aiemmin yritystoiminta on tullut joko lopettaa tai keskeyttää, ja niitä ovat koskeneet erilaiset määräykset. Nyt nämä kaksi asiaa yhdistetään niin, että keskeyttämistä koskevat määräykset poistuvat, ja yritystoiminta katsotaan lopetetuksi, kun:
- yritys on tehnyt konkurssin
- osakeyhtiö/osuuskunta on asetettu selvitystilaan
- yhtiömiesten kesken on tehty purkamissopimus (muu kuin osakeyhtiö)
- tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt, ja tällöin:
- yrittäjä on luopunut YEL/MYEL –vakuutuksesta
- yritys on poistettu ennakkoperintärekisteristä
- yritys on poistettu työnantajarekisteristä
- yritys on poistettu alv –rekisteristä tai on tehty ilmoitus toiminnan keskeyttämisestä
Oleellinen muutos aiempaa on se, että enää yritystä ei tarvitse poistaa kaupparekisteristä ehtona työttömyysturvalle pääsemisestä.
Nämä yllä mainitut kohdat 1-5 ovat työttömyysturva saamisen työvoimapoliittisia edellytyksiä, eli käytännössä työ- ja elinkeinotoimisto tutkii niiden täyttymisen ja antaa työttömyyskassalle sitovan lausunnon. Lisätietoja TE-toimistoista www.mol.fi
MUITA LAKIMUUTOKSIA
Ylläpitokorvauksesta kulukorvaus:
Työllistymistä edistävissä palveluissa oleville on maksettu korotetun päivärahan lisäksi verotonta ylläpitokorvausta palveluun osallistumisen ajalta. Jatkossa ylläpitokorvauksen nimi muuttuu kulukorvaukseksi.
Työllistymistä edistävistä palveluista poissaolon ilmoittaminen:
Mikäli henkilö on poissa TE-toimiston järjestämästä työllistymistä edistävästä palvelusta (muu kuin koulutus), niin jatkossa poissaolosta ei enää ilmoiteta TE-toimistolle, vaan hakija ilmoittaa poissaolon ainoastaan työttömyyskassalle hakemusta täyttäessään.
Hakija voi olla omalla ilmoituksella pois palvelusta omasta sairaudesta johtuen enintään kolme peräkkäistä palvelusta poissaolopäivää. Tämän jälkeen hänen on toimitettava lääkärintodistus työttömyyskassalle saadakseen ansiopäivärahaa poissaolopäiviltä. Mikäli lääkärintodistusta ei toimiteta työttömyyskassalle, ansiopäiväraha hylätään neljännestä poissaolopäivästä lukien.
Alle 10-vuotiaan lapsen sairauden vuoksi työllistymistä edistävässä palvelussa oleva voi olla pois omalla ilmoituksella enintään 4 peräkkäistä päivää. Lääkärintodistusta ei näissä tilanteissa tarvitse toimittaa työttömyyskassaan. Työttömyyskassa hylkää ansiopäivärahan viidennestä palvelusta poissaolopäivästä lukien.
Kulukorvaukseen ei ole oikeutta poissaolopäiviltä. Ansiopäiväraha sen sijaan maksetaan, kun poissaololle on hyväksyttävä syy (oma tai alle 10-vuotiaan lapsen sairaus). Muissa palvelusta poissaolotilanteissa työ- ja elinkeinotoimisto selvittää poissaolon syyn ja antaa työvoimapoliittisen lausunnon työttömyyskassalle koskien oikeutta ansiopäivärahaan.
Tapauskohtaisesti työttömyyskassa voi pyytää hakijaa toimittamaan lääkärintodistuksen myös kaikista poissaolopäivistä. Jos poissaolot ovat toistuvia, voi TE-toimisto keskeyttää palvelun, mikäli palvelulle asetetut tavoitteet eivät poissaolojen vuoksi täyty.
Lomakorvauksen jaksotuksesta luovutaan
Yli kaksi viikkoa kestäneiden työsuhteiden päättyessä maksettavaa lomakorvausta ei enää jatkossa tulla jaksottamaan. Lomakorvauksen jaksotus poistuu 1.1.2013 ja sen jälkeen päättyneiden työsuhteiden osalta. Vuosilomakorvauksen saaminen ei siis enää jatkossa tule siirtämään ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Yrittäjäkassassa tämä koskee niitä jäseniä, jotka ovat aloittaneet palkkatyön ja jääneet yrittäjäkassan jäseneksi, ja sitten palkkatyö loppuu, mutta heillä on vielä jälkisuojasäännösten perusteella oikeus yrittäjäkassan maksamaan päivärahaan.
Opiskelun sivutoimisuus
Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Muut kuin päätoimiset opinnot ovat sivutoimisia. Työnhakija voi osoittaa päätoimiset opintonsa sivutoimisiksi vakiintuneen työssäolon tai päätoimisen yritystoiminnan perusteella. Riittävänä pidetään tässä suhteessa ainakin sellaista työtä, joka kestoltaan riittäisi täyttämään palkansaajan työssäoloehdon, eli noin 8 kuukautta.
Opintojen päättyminen
Jatkossa päätoimiset opinnot katsotaan päättyneiksi, jos opinnot ovat olleet todisteellisesti keskeytyneenä vähintään vuoden (aiemmin koski vain yliopisto-opintoja). Käytännössä keskeyttäminen tarkoittaa sitä, ettei henkilöllä ole ollut opintosuorituksia vähintään vuoden ajalta ja, ettei hän ei ole ottanut osaa opetukseen eikä ole esimerkiksi valmistellut lopputyötään ohjatusti. Keskeyttämistä arvioidaan siis takautuvasti. Jos henkilö olisi ilmoittautunut poissaolevaksi yliopistoon, häntä pidetään päätoimisena opiskelijana eikä hänellä ole oikeutta saada työttömyysetuutta, elleivät opinnot olisi olleet keskeytyneenä jo vähintään vuoden.